|
Kisakäsikirjoitus | Vesa Koskivuo
Käsikirjoitus pdf-muodossa (huom. suora käännös): Lataa
|
Alkusanat
|
RC-pienoisautoharrastuksen kaikkein paras osa on kilpailutoiminta.
Jokaisessa meissä asuu pieni tai vähän suurempi kilpailuvietti,
ja tässä se pääsee esiin hauskalla, mutta jännittävällä
tavalla.
Kaksi tärkeintä perusohjetta kilpailemiseen on, että sitä
ei pidä ottaa liian vakavasti, eikä kilpailuihin osallistumistaan
tarvitse lainkaan epäröidä, jos se vähänkään
kiinnostaa.
Ensimmäiseen kilpailuunsa osallistuvan ei missään nimessä
pidä tuntea oman osaamisensa tai pärjäämisensä
suhteen stressiä, vaan pitää muistaa, että kaikki
maailmallakin hyvin tunnetut suomalaiset rc-tähdet ovat joskus olleet
ensimmäisissä kisoissaan, vaatimattomalla kalustolla ja kompuroivalla
ajotaidolla, ja sydän pamppaillen.
|
| |
Seuraavilla sivuilla on käytännön tietoja kilpailuista.
Ensikertalaiselle niissä tulee vastaan paljon uusia asioita, jotka
ehkä tuntuvat mahdottomilta ymmärtää tai muistaa.
Totuus on kuitenkin toisenlainen: kilpailutapahtuma on hyvin selkeä,
ja siellä pärjää, vaikka ei olisi mitään
ohjeita lukenutkaan, kuten useimmat eivät aloittaessaan olekaan.
Tämän oppaan tarkoitus onkin antaa tietoa asioista sellaiselle,
joka niihin haluaa etukäteen tutustua. Tai auttaa selventämään
kisoissa käyneille, joko kilpailijana tai katsojana, mistä eri
asioissa siellä oikein oli kysymys.
Opas on kirjoitettu ja kuvitettu sähkö-touring-autojen kilpailuja
ajatellen, mutta monilta osin se vastaa myös muiden rc-autoilulajien
käytäntöjä.
Mutta aloitetaanpa.
|
|
Kilpailukutsu ja ennakkoilmoittautuminen
|
Kilpailukutsut ovat nähtävissä RC-Maailman ja Rc-netin keskustelufoorumissa
2-4 viikkoa ennen kilpailua: http://forum.wmhost.com/
Kirjallisia kutsuja jaetaan yleensä myös rc-kerhoissa ja edellisten
kilpailuiden yhteydessä.
Ennakkoilmoittautuminen suoritetaan kilpailukutsussa annetun ohjeen mukaisesti,
tiettyyn ajankohtaan mennessä, joko sähköpostilla tai kirjallisesti.
Ilmoitettavat tiedot ovat nimi, seura, luokka, pyydetty määrä
27 MHz- tai 40 MHz -radiotaajuuksia, sekä yhteystiedot. Alle 16–vuotiaiden
kilpailijoiden ilmoittautumisessa on oltava holhoojan allekirjoitus.
SM/NM-sarjan kilpailuissa vaaditaan vähintään neljä
radiotaajuutta, joiden perusteella erien laatijat jakavat autot alkueriin
siten, että samaan erään ei tule kahta samaa taajuutta
käyttävää autoa.
Mikäli kilpailuun, johon on ilmoittautunut, ei pääsisikään
osallistumaan, on siitä ilmoitettava viipymättä kilpailun
järjestäjälle.
|
|
Kilpailulisenssi ja huoltajalisenssi
|
| Osallistuminen muihin kuin kerhokisoihin (=harjoituskilpailuihin)
edellyttää voimassa olevaa kilpailulisenssiä. Alle 18-vuotiailta
kilpailijoilla on lisäksi oltava mukana huoltaja, jolla on voimassaoleva
huoltaja- tai kilpailulisenssi. Huoltajan ei tarvitse olla oma isä
tai äiti, vaan sellaiseksi kelpaa esim. paikalla olevan kisakaverin
huoltaja, tai vaikka täysi-ikäinen kerhokaveri, kunhan hänen
kanssaan on asiasta sovittu.
Kilpailulisenssin hinta on 24€, johon sisältyy kilpailuissa
ja kilpailumatkoilla voimassa oleva ryhmätapaturmavakuutus. Lisenssi
tilataan AKK:sta, ja sen edellytyksenä on kuuluminen johonkin AKK:n
alaiseen seuraan. (http://www.akk-motorsport.fi/lisenssit/lisenssilomakkeet/)
|
|
Erälistat
|
| Kilpailun erälistat julkaistaan RC-Foorumissa yleensä paria
päivää ennen kisoja. Sieltä jokainen ilmoittautunut
voi etukäteen katsoa, mihin alkuerään hänet on sijoitettu.
Esillä on myös kilpailun aikataulu, josta näkee omien harjoitus-
ja alkueriensä tarkat kellonajat.
Joskus alkuerissä käytettävät kidetaajuudet ovat
nähtävänä jo erälistojen yhteydessä, mutta
on myös tavallista, että vasta kisapaikalla saa tietää,
mitä ennakkoilmoittautumisen yhteydessä antamistaan kidetaajuuksista
on lupa käyttää.
|
|
Saapuminen kilpailupaikalle
|
| Kilpailupaikan ovet aukeavat noin tuntia ennen kilpailun alkua. Paikalle
on hyvä saapua viimeistään puolisen tuntia ennen kilpailun
virallista alkamisajankohtaa, jolloin ehtii hyvin perustaa ”leirinsä”
ja lataamaan ensimmäisen akkunsa, ellei ole sitä jo valmiiksi
tehnyt.
Kilpailukutsussa on kerrottu, mitä tarvikkeita ja palveluja on tarjolla
järjestäjien puolesta, kuten sähkö, pöydät
tuolit ja buffetti. Useimmiten kilpailijoita pyydetään tuomaan
mukanaan omat pöytänsä, tuolinsa ja jatkojohtonsa. Kesäkilpailuihin
on syytä varautua ottamaan mukaan myös jonkinlaisen sadesuojan,
jolla tarvikkeet ja sähkölaitteet ovat nopeasti peitettävissä.
|
|
Varikko
|
Kilpailijoiden käyttöön on aina varattu varikkoalue, jossa
autojen huolto- ja korjaustoimet sekä akkujen lataaminen tapahtuu.
Joskus kilpailujärjestäjien toimesta varikolla on valmiiksi pöydät
ja tuolit, mutta ne on myös varauduttava itse tuomaan, milloin kilpailukutsussa
on niin sanottu. |
|
|
|
Ilmoittautuminen paikan päällä
|
| Harjoituskierrosten jo pyöriessä tapahtuu ilmoittautuminen
ja kilpailumaksun maksaminen kisajärjestäjille. Kilpailulisenssit
tarkistetaan ilmoittautuessa. Tällöin kilpailija saa kilpailu-ohjelman
erälistoineen (luettelo kaikista osanottajista) ja aikatauluineen,
tarvittaessa numerotarrat autoonsa sekä rengastarrat. |
|
Kidetaajuus
|
| Viimeistään ilmoittautuessaan kilpailija saa tietää,
mitä antamistaan radiotaajuuksista hän saa ohjattujen harjoittelu-
ja aika-ajoerien aikana käyttää.
Huom. Taajuus saattaa muuttua finaalieriin, koska osanottajat jakautuvat
niihin eri tavalla kuin alkuerissä, alkuerätulostensa mukaan.
Alkuerien jälkeen onkin tauko, jonka aikana kilpailujärjestäjät
tekevät finaalien erälistat ja tarkistavat, että niihin
ei tule samoja taajuuksia. He kutsuvat tauon aikana luokseen ne kilpailijat,
joiden kohdalla radiotaajuuden vaihto on välttämätön.
Periaatteena tällöin on, että kahden saman taajuuden sattuessa
erään, alkuerien perusteella paremmin sijoittunut saa pitää
sen taajuuden, joka hänellä oli alkuerissä.
|
|
Rengastarrat
|
| Kilpailuissa on yleensä sallittua käyttää kahta
rengassarjaa, siis 2 x 4 rengasta. Valvonnan helpottamiseksi kilpailun
järjestäjät merkitsevät jokaisen kilpailijan renkaat.
Yleisimmin tämä tapahtuu ns. rengastarroilla, pienillä
tarraliuskoilla, jotka saadaan ilmoittautumisen yhteydessä paikan
päällä. Kilpailijan on itse kiinnitettävä ne
renkaidensa vanteisiin, ja ne tarkistetaan erien välillä katsastusten
yhteydessä. Jos rengastarra tällöin puuttuu, kilpailijan
tulos kyseisessä erässä hylätään. Lisäksi
käytössä saattaa olla renkaiden ”sinetöinti”
pienellä tipalla kynsilakkaa, mutta se tapahtuu aina kisajärjestäjien
toimesta.
Vuoden 2004 ainoa sallittu rengastyyppi on Take-Off CS-27.
|
|
Ulkoratakaudella säännöt sallivat myös sadekelirenkaiden
käytön niissä erissä, jotka kilpailun johdon ilmoituksella
ovat ”märkiä”. Sadekelirenkaat saavat olla minkälaiset
tahansa, yleisimmin käytetään ns. käärmekuvioista
rengastyyppiä, joka on näkyvissä yhdessä luvun ”Sadekeli”
kuvista.
|
|
|
Harjoittelu kisaradalla ennen kilpailun alkua
|
Kilpailun alussa on aina mahdollisuus harjoitteluun, normaalien erien
pituisissa jaksoissa. Se voi olla toteutettu joko ns. vapaina tai ohjattuina
harjoituksina.
Vapaissa harjoituksissa (kerhokisat) paikka sopivassa harjoitusvuorossa
varataan ilmoitus-taululla olevalta listalta, kirjoittamalla siihen oma
kidetaajuutensa ja nimensä. Tällöin on varmistettava, että
samaa taajuutta ei kukaan muu ole jo aiemmin varannut samalle harjoitteluajalle.
Ohjatuissa harjoituksissa (SM/NM-sarjan kilpailut ja muut suuret valtakunnalliset
kilpailut) harjoitusajat on jaettu alkuerien jakoa noudattaen, ja ne on
ilmoitettu kilpailuaikataulussa. Tällöin on lupa käyttää
ainoastaan sitä kidetaajuutta, minkä kilpailujärjestäjät
ovat kullekin kilpailijalle alkueriä varten varanneet. Sen voi käydä
erikseen kysymässä, ellei ilmoittautumista ole vielä tehnyt.
|
|
Ajajakokous
|
|
Harjoitteluajan päätyttyä, ennen alkueriä pidetään
kymmenisen minuuttia kestävä ajajakokous, jossa kilpailun johto
esittelee kisajärjestäjät tehtävineen, kertoo kilpailussa
noudatettavista käytännöistä, kuten nostovuoroista,
stop-and-go –rangaistuksen käytöstä jne. Tällöin
on mahdollisuus kysyä, jos jokin asia on epäselvä.
Ajajakokoukseen osallistuminen on kilpailijoille pakollista.
|
|
Transponderi
|
| Ajanottoa varten jokainen auto saa transponderin eli ”ponderin”,
joka maalilinjan ohittaessaan antaa siinä olevaan sähkölankasilmukkaan
sykäyksen. Jokaisesta sykäyksestä autolle rekisteröityy
yksi kierros, ja sykäysten välisestä ajasta lasketaan kierrosaika
sekunnin sadasosan tarkkuudella.
|
|
|
|
Kilpailija on itse velvollinen noutamaan ponderin (noudetaan edellisen
erän vielä ajaessa, koska pondereita on käytössä
kaksi sarjaa 2 x 10kpl), kiinnittämään sen autoonsa, ja
palauttamaan välittömästi eränsä loputtua.
Käytäntönä on joskus, että ponderi annetaan
vasta, kun auto on tarkastettu ja hyväksytty katsastuksessa, jolloin
siihen kuluva aika ja katsastuksessa mahdollisesti oleva pieni jono on
syytä huomioida, ettei myöhästyisi omasta erästään.
|
|
Eräharjoitus
|
|
Eräharjoitus, mikäli sellainen ajetaan, on vähintään
normaalin erän pituinen ajoharjoitus, jonka tarkoituksena on todeta,
että kidetaajuuksien jako on tehty oikein, sekä tarkistaa, esiintyykö
autoissa radiohäiriöitä. Jokaisen kilpailijan on tästä
syystä oltava ajajakorokkeella oman eräharjoituksensa ajan,
ohjaimensa virta kytkettynä, vaikka ei itse ajaisikaan.
Auton lähtöpaikka eräharjoitukseen on vapaa, ja lähteminen
tapahtuu omaan tahtiin sen jälkeen, kun siihen on annettu kuulutuksella
lupa.
Eräharjoituksessa autoon on kiinnitetty transponderi, jonka avulla
autolle mitataan kierrosajat. Kunkin auton paras yksittäinen kierrosaika
ratkaisee lähtöjärjestyksen ensimmäiseen aika-ajoerään.
|
|
|
Alkuerät eli aika-ajot
|
| Alkuerien tarkoituksena on määritellä osanottajien
sijoittelu eri finaalieriin (A-finaali, B-finaali jne.) ja määrätä
lähtöjärjestys niissä. Tämä tapahtuu paremmuusjärjestyksessä,
eli jokaisen kilpailijan parhaan aika-ajotuloksen perusteella. Lisäksi
aika-ajot tietenkin suovat tilaisuuden auton säätämiseen,
radan ajolinjojen harjoitteluun, ja oman ajon vertailuun kilpakavereihin
nähden.
Alkuerien lukumäärä vaihtelee. Kerhokisoissa ajetaan 2
tai 3 alkuerää, suurissa kansallisissa kilpailuissa 3 tai 4,
ja SM/NM-kilpailuissa 4 tai 5.
|
|
Autojen ollessa valmiina, vapaasti ryhmittyneinä radalla lähtö-maalilinjan
edessä, kuulutus kertoo etukäteen lähtöjärjestyksen.
Järjestys määräytyy ensimmäisessä alkuerässä
eräharjoituksen nopeimman kierrosajan perusteella, ja myöhemmissä
alkuerissä edellisten erien tulosten paremmuusjärjestyksen perusteella.
Autot lähtevät kuulutuksista yksittäin liikkeelle, noin
sekunnin välein, ja jokaiselle kilpailijalle lasketaan oma henkilökohtainen
aika siitä hetkestä lähtien, kun hänen autonsa ylittää
lähtölinjan.
Perussääntö aika-ajoja ajettaessa on, että jokainen
kilpailee kelloa vastaan, ei toisiaan vastaan. Jokainen kilpailija on
aina velvollinen antamaan tilaa takanaan olevalle selvästi nopeammalle
autolle! Niin todellakin kannattaa tehdä, sillä ohitusyritykset
ilman ”yhteispeliä” johtavat yleensä molempien osapuolten
vahinkoon ja ajan menetykseen kummallakin.
|
|
Tulos aika-ajoerässä määräytyy ajetusta kierrosmäärästä
ja ajoajan ylittävistä sekunneista.
Esim. 5 minuuttia kestävässä erässä auto on
maalissa, kun se 5 minuutin ajoajan täyttyessä seuraavan kerran
ohittaa maalilinjan. Aina on siis jatkettava ajoa vaikka kuulutus kertoo
ajoajan täyttymisestä, kunnes kaikkien autojen ilmoitetaan tulleen
maaliin.
Tulos ilmoitetaan esim. "24 kierrosta 5:08:00", jolloin autolla
oli 23 kierrosta jo täynnä ajoajan täyttyessä, ja
se ylitti maaliviivan 8 sekuntia tämän jälkeen, jolloin
ajetuksi kierrosmääräksi tuli 24.
Paremmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, kuka on ajanut
eniten kierroksia, ja saman kierrosmäärän ajaneiden kesken
sen mukaan, kenellä on pienin aika (=vähiten sekunteja 5 minuutin
päälle, tässä esimerkissä 8 sek).
Oman ajoerän jälkeen palautetaan transponderi, viedään
auto katsastustarkastukseen, ohjain radiosäilöön, ja mennään
seuraavan erän nostajiksi etukäteen merkityille paikoille. Kun
sekin erä on ajettu, oma auto noudetaan katsastuksesta, jonka jälkeen
voi mennä varikolle tai katsomaan muiden ajoa, ihan miten haluaa.
Mutta ennen seuraavaa omaa erää, joka on noin tunnin kuluttua,
on ladattava seuraava akku, ehkä huollettava autoa, ja laitettava
renkaisiin pitoainetta. Renkaiden liimaukset ja auton kunto kannattaa
opetella tarkistamaan aina hyvissä ajoin ennen jokaista erää.
|
|
Finaalit
|
|
Aika-ajojen perusteella kaikki saman luokan autot laitetaan paremmuusjärjestykseen,
ja jaetaan A-finaaliin, B-finaaliin jne. niin pitkälle kuin osanottajia
riittää. Kun kilpailujärjestäjät ovat laatineet
finaalierälistat aika-ajotuloksien perusteella, ne kuulutetaan, ja
asetetaan nähtäviksi ilmoitustaululle. Jos kilpailijalla on
aihetta huomatukseen finaalierien suhteen, se täytyy tehdä viipymättä
listojen esillepanon jälkeen.
Finaalin lähdöt tapahtuvat Formula-malliin lähtöruuduista,
joko ruutulippulähetyksellä tai äänimerkillä.
Kumpi tapa on käytössä, kerrotaan ajajakokouksessa. Lippulähetyksessä,
autojen ja ajajien ollessa valmiit, lähettäjä nostaa lipun
suoraan ylös merkiksi siitä, että lähtöhetkeen
on aikaa noin 30 sekuntia. Kun lippu laskeutuu vaakasuoraan ja pysähtyy
siihen hetkeksi, on aikaa noin 15 sekuntia. Tästä lippu laskee
hitaasti maahan/lattiaan asti, se viivähtää siinä
hetken, ja nousee 1-5 sekunnin kuluessa nopeasti ylös. Se on lähtömerkki.
Vinkkinä lähtötapahtumasta aloitteleville: on tavallinen
virhe kiihdyttää auto lähtösuoralla täyteen vauhtiin
ja rysäyttää ensimmäiseen mutkaan hidastavien autojen
päälle. Vanha totuus on, että kilpailua ei ratkaista ensimmäisessä
mutkassa, vaan se kannattaa opetella ajamaan rauhallisesti. Ei ole kuitenkaan
harvinaista nähdä kokeneimpienkin kilpailijoiden kolaroivan
tässä tilanteessa, koska autot ajavat hyvin lähekkäin.
|
|
Erän voittaja on se, jolla on eniten ajettuja kierroksia, kun ajoajan
täytyttyä kilpailijat ajavat maalilinjan yli. Saman kierrosmäärän
ajaneiden kesken paremmuuden ratkaisee maalintulojärjestys.
Finaalierien määrä vaihtelee kilpailun mukaan. Kerhokisoissa
voidaan ajaa 2-3 finaalikierrosta, kun taas isommissa kilpailuissa ja
SM/NM-sarjassa A-finaali ajaa aina 3 kertaa ja muut finaalierät 2
kertaa.
Lopputuloksia varten finaalierien sijoitukset lasketaan yhteen ja kunkin
luokan ja erän tulokset määräytyvät yhteispisteiden
perusteella. A-finaalissa, sekä kaikissa kolmen finaalikierroksen
kilpailuissa jokaisen kilpailijan huonoin sijoitus jätetään
huomiotta.
Erien välissä ollaan jälleen yksi erä nostovuorossa,
huolletaan autoa ja valmistaudutaan seuraavaan erään. Ja turistaan
kavereiden kanssa.
|
|
Ensikertalaisille saattaa tulla yllätyksenä, että erien
lähtöajoilla on minuutintarkka aikataulu. Tämä on
välttämättömyys, koska kisapäivän aikana
ajetaan yhteensä 50-70 erää, ja aikataulun toteutumiseksi
siitä on pidettävä tiukasti kiinni. Ei ole harvinaista,
että kokematon kuski herää lataamaan akkuaan liian myöhään,
tai ei saa autoaan lähtövalmiiksi oman eränsä alkuun
mennessä. Eikä tarvitse olla niin kokematonkaan, sillä
varmasti jokainen on kokenut tilanteen joskus. Pientä joustoa myöhästelijöille
annetaan aikataulun salliessa, etenkin kerho-kisoissa, mutta silloinkin
on kysymys vain minuuteista.
|
|
Mikäli viime hetkellä huomaa omassa autossaan jotakin ongelmaa,
jonka hoitaminen kestää vain lyhyen aikaa, voi aina käydä
kysymässä, tai lähettää kaverinsa kysymään,
saako muutaman minuutin lisäaikaa, jolloin tilanteesta tiedetään
kuuluttaa muille kilpailijoille.
Auton katsastus tapahtuu joskus jo ennen erää, tai sekä
ennen että jälkeen erän, jolloin transponderin saa autoonsa
vasta hyväksytyn katsastuksen jälkeen. Tällöin katsastuspaikalle
kannattaa mennä jo hyvissä ajoin ennen erää, koska
siellä on samaan aikaan muitakin.
|
|
Stop and go -rangaistus eli "stoppari"
|
| Auton aiheuttaessa syyttömälle kanssakilpailijalle haittaa,
kuten kiivaassa ajorytmissä helposti tapahtuu, käytetään
kisoissa "stop and go" –rangaistusta ja/tai huomautuksia.
Rataan on merkitty ”stopparia” varten alue, ja se myös
osoitetaan ajajakokouksessa kilpailun alussa.
Rangaistuksen saaneelle kuljettajalle kuulutetaan tästä välittömästi
tapahtuman jälkeen, jolloin hänen pitää seuraavan
kolmen kierroksen aikana ajaa autonsa stop and go –alueelle ja pysähtyä
siihen. Liikkeelle saa lähteä vasta, kun kuulutus antaa luvan:
”Aja!”. Pysähtymisaika kestää normaalitapauksessa
pari-kolme sekuntia.
|
|
|
|
|
Tyypillisiä rangaistuksen aiheita ovat:
- varaslähtö finaalierässä
- peräänajo, josta edellä ajanut auto kärsii
- varomaton radalle tulo, josta jokin toinen auto kärsii (kun on
itse ajanut ulos radalta, niin paluu sille tapahtuu pienessä paniikissa
helposti varomattomasti)
- toistuva tai tahallinen oikaisu
- ajo vasten radan ajosuuntaa
- tien sulkeminen nopeammalta autolta alkuerissä tai kierroksella
ohittavalta autolta
Sen sijaan autojen kylkikosketuksesta ei rangaistusta määrätä,
vaikka toinen auto ajaisi sen seurauksena ulos, ellei tilannetta ole katsottu
tarkoitukselliseksi haitanteoksi.
Toiselle autolle aiheutetun vahingon voi hyvittää myös
pysähtymällä heti tapahtuman jälkeen ja odottamalla,
että kärsinyt auto pääsee taas jaloilleen ja edelle.
Tämä on paitsi hyvin reilua, myös usein sovellettu käytäntö
välttää "stop and go".
Yleensä tuomarit pyrkivät seuraamaan kärkiautojen ajoa,
ja huolehtimaan siitä, että niiden keskinäinen kilpailu
on reilua, ja että ne saavat tilaa ohittaessaan hitaampia autoja
kierroksella.
|
|
Radiosäilö
|
| Kilpailun ajan kaikki kilpailijat säilyttävät radio-ohjaimensa
järjestäjien osoittamassa radiosäilössä, ensimmäisestä
alkuerästä tai eräharjoituksesta alkaen. Ohjain haetaan
sieltä vasta oman erän alkaessa, ja palautetaan sinne heti oman
erän jälkeen.
Tämä sääntö on ainoastaan kilpailun häiriöttömän
kulun varmistamiseksi, että kukaan ei varikolla laittaisi radiotaan
päälle, mikä aiheuttaisi yllättäviä tilanteita
par'aikaa samalla taajuudella ajavalle kilpailijalle.
On tärkeätä merkitä ohjaimeen nimensä näkyvään
paikkaan, ja mahdollisesti muillakin tavoilla tehdä ohjaimestaan
helposti tunnistettavan. Tämä siksi, että radiosäilössä
saattaa vierekkäin olla useita samanlaisia ohjaimia, jolloin omansa
tunnistaminen helpottuu, ja vaara oman lähettimen joutumisesta erehdyksessä
väärälle kilpailijalle pienenee.
Nimi ohjaimessa on tärkeä myös siksi, että lähes
jokaisessa kilpailussa joku unohtaa hakea ohjaimensa radiosäilöstä
kilpailun päätyttyä.
|
|
Katsastus
|
| Kaikissa isoissa kilpailuissa, ja usein pienemmissäkin, suoritetaan
autojen katsastus. Se voidaan tehdä periaatteessa milloin vain, mutta
yleisenä käytäntönä on, että autot viedään
katsastuspaikalle erän jälkeen, kun itse siirrytään
seuraavan erän nostajaksi. Nostoerän jälkeen oman erän
autot yleensä ovat valmiit noudettaviksi.
Ei ole harvinaista, että katsastus tapahtuu jo ennen omaa ajoerää,
ja transponderi luovutetaan vasta hyväksyttyä katsastusta vastaan.
Tätä varten on tietenkin varattava muutama minuutti ylimääräistä
aikaa.
Katsastuksessa tarkastetaan, että auto on sääntöjen
mukainen. Sääntökirja sanoo näin:
|
|
TS-10 ja TJ-10
- pituus (esikuvan mukaan)
- leveys max. 200 mm
- leveys ilman koria max. 190 mm
- akseliväli max. 273 mm
- korkeus (ajokunnossa) min. 115 mm
- renkaan leveys 18-26 mm
- vanteen halkaisija max. 48 mm
- siipikaaren pituus max. 40 mm
- siiven leveys max. 190 mm
- siiven sivulevy max. 40x25 mm
- siiven takaylitys max. 10 mm
- siiven maksimikulma (esikuvan mukaan)
- minimipaino 1500 g (ilman transponderia)
- ajoakun akkukennojen määrä 6 kpl
|
|
|
Yleisimmin katsastuksessa tarkastetaan auton paino ja
korkeus. Mikäli katsastuksessa todetaan, että
auto ei ole sääntöjen mukainen, katsastusta
edeltäneen erän tulos hylätään.
Jos katsastus on tapahtunut ennen erän alkua, on
auto tietenkin mahdollista saattaa sääntöjen
mukaiseksi ja osallistua erään, mikäli
aika tähän riittää.
Yleisin hylkäyssyy katsastuksessa on auton alipainoisuus. Työkalupakissa
kannattaakin aina pitää lyijypainoja, joiden tarrakiinnityksillä
auton paino on tarpeen vaatiessa nopeasti korjattavissa.
Autot punnitaan useaan kertaan kilpailun aikana, ja joskus joutuu yllätyksekseen
huomaamaan sen olevan alipainoinen, vaikka paino edellisessä punnituksessa
vielä oli ollut yli 1500g. Tämä johtuu useimmiten eri painoisista
akuista, tai sitten autoon vaihdetusta osasta, jonka paino onkin eri kuin
poistettu osa. Myös renkaiden insertit saattavat olla eri painoisia.
Vuodesta 2004 lähtien SM/NM-sarjan kilpailuissa
noudatetaan EFRA:n sääntöjä akkujen
ja korimallien osalta. Mikäli tietoa näistä
ei ole, on syytä varmistaa akkua ja koria ostettaessa,
että ne ovat hyväksyttyjä malleja.
|
|
Nostovuorot
|
|
Aika-ajoerissä ja finaalierissä jokaista erää
varten on nostajat, joiden tehtävänä on nostaa radalta
suistuneet autot mahdollisimman nopeasti takaisin radalle. Nostajat ovat
yleensä edellisen erän kilpailijoita: ajettuaan eränsä
kuljettajat siirtyvät seuraavalle erälle nostajiksi, heti transponderin
palautettuaan ja vietyään autonsa katsastukseen ja ohjaimensa
radiosäilöön. Ajajakokouksessa yleensä ilmoitetaan
nostovuorokäytännöstä.
Nostovelvollisuuden laiminlyönti johtaa kilpailijan parhaimman alkuerätuloksen
tai finaalierätuloksen mitätöimiseen.
|
|
Nostajat sijoittuvat ympäri rataa sen kriittisimpiin kohtiin, missä
ulosajoja helpoimmin tapahtuu. Usein radalle on valmiiksi merkitty numeroin
nostopaikat, jolloin kukin kilpailija menee omaa eränumeroaan vastaavalle
paikalle.
Nostamisessa on tärkeätä, että
nostaja ei omalla toiminnallaan aiheuta haittaa
muille autoille. Suistuneen auton radalle laiton
tulee tapahtua siten, että se ei heti ole lähestyvien
autojen tiellä. Jos radalta suistuneen auton
nostamiseksi on ylitettävä ajorata, on
tärkeämpää katsoa ja varoa lähestyviä
autoja kuin kiirehtiä nostamaan autoa radalle.
|
|
|
|
Tulostaulu
|
| Tulostaulu on tärkeä informaatiokanava. Siellä ovat
mm. listat kilpailun osanottajista, aikataulu ja erien tulokset. Jokaisen
alkueräkierroksen jälkeen taululle tulee myös yhteenveto
tilanteesta, josta näkee, mihin finaalierään sen hetkisen
tilanteen mukaan on sijoittumassa.
Kunkin erän tulokset asetetaan ilmoitustaululle näkyville välittömästi
erän jälkeen. Kilpailijoiden on syytä käydä tarkistamassa
oma tuloksensa nostovuorosta vapauduttuaan, ja mikäli siinä
on huomauttamista, on siitä ilmoitettava välittömästi
kilpailujohdolle.
|
|
Palkintojen jako
|
| Kaikkien finaalierien jälkeen kisajärjestäjät
laskevat tulokset ja laativat tulosluettelon. Kuulutuksella ilmoitetaan,
kun se on asetettu nähtäville, ja siitä hetkestä alkaa
sääntöjen mukainen vastalauseen jättämisaika.
Mikäli lopputulosten laskennassa havaitsee huomauttamista, on se
tehtävä viipymättä.
|
|
|
|
Kilpailun viimeisenä tapahtumana suoritetaan palkintojenjako. On
tavallista, että pitkämatkalaiset haluavat päästä
lähtemään kotimatkalleen jo viimeisen ajamansa erän
jälkeen, tai jos auto on rikkoontunut jo aiemmin kilpailun kuluessa,
eikä kilpailua ole voinut jatkaa. Tällöin on muistettava
ilmoittaa kilpailujohdolle poistumisensa, sillä palkintojenjaosta
ilmoittamatta poisjääminen voidaan tulkita epäurheilijamaiseksi
käytökseksi.
|
|
Yleisiä ohjeita ajamiseen
|
|
Selvästi nopeammalle autolle, joka on ohittamassa kierroksella,
on aina annettava tietä! Aika-ajoissa myös nopeammalle autolle,
vaikka se ei olisikaan ohittamassa kierroksella, on annettava tietä.
On tuskin olemassa tehokkaampaa tapaa häiritä ja ärsyttää
kanssakilpailijoitaan, ja saada itse tumpelon maine, kuin kisailla auton
kanssa, joka on ohittamassa kierroksella! Tätä eivät vasta-alkajat
aina ymmärrä, koska ovat itsekin yrittämässä
ajaa mahdollisimman hyvää tulosta.
Asian tärkeys valkenee vasta sitten, kun on itse samassa tilanteessa:
oma ajo sujuu hyvin, takaa-ajajat ovat lähellä, ja sitten hitaammat
autot sulkevat tien, eivät päästä ohitse, ja pahimmassa
tapauksessa kilkkaavat nopeamman auton ohitusyrityksessä pöpelikköön.
|
|
Tien antaminen tapahtuu yksinkertaisesti vähentämällä
nopeutta sopivassa kohdassa ja tekemällä ajolinjalle tilaa.
Mutkat ovat usein sopivia paikkoja, jolloin väistävä auto
hidastaa vähän ja ajaa ulkokaarretta pitkin.
Ohittavan auton kuljettajan pitää kuitenkin antaa hitaammalle
tilaisuus väistämiseen. Samoin kuin hitaampi auto menettelee
virheellisesti, ellei anna ohitusmahdollisuutta nopeammalle, nopeampi
auto tekee virheen yrittäessään ohittaa hitaamman huonossa
paikassa heti tämän tavoitettuaan. Näissä tilanteissa
tarvitaan aina yhteispeliä ja luottamusta kaveriin.
|
|
|
|
Sadekeli
|
| Ulkoratakaudella ei ole harvinaista, että kilpailun aikana sataa.
Jos sade on jo täysin kastellut radan, sadevesi on kerääntynyt
lätäköiksi, eikä sääennuste anna toivoa
paremmasta, kilpailu voidaan peruuttaa tai keskeyttää kilpailujohdon,
tuomariston ja valvojan päätöksellä. Joskus myös
ajajakokouksen annetaan päättää asiasta äänestämällä.
|
|
|
|
Mikäli kilpailu pidetään sadeolosuhteissa, täytyy
siihen osallistuvien suojata autonsa sähköosat erittäin
hyvin, ja huolehtia siitä, että radio-ohjain ei pääse
kastumaan. Auton sähköosien suojaaminen on vaativa tehtävä,
eikä se aina onnistu kokeneimmaltakaan kilpailijalta. Vesisuihkut
auton ympäristössä ja sisällä ovat erittäin
voimakkaita, ja kosteus pääsee tunkeutumaan lähes kaikkialle.
|
|
Paljon käytetty tapa on pujottaa sekä vastaanotin että
nopeudensäädin ilmapallojen sisään. Lisäksi ne
voi kääriä imukykyiseen talouspaperiin ennen ilmapalloihin
laittoa, jonka tehtävänä on imeä palloihin mahdollisesti
pääsevä kosteus. Ilmapallojen suut kiristetään
kiinni nippusiteellä siten, että kiristyskohdassa sähköjohtojen
ympärillä on sinitarraa tiivisteenä. Mutta edes tämäkään
ei milloinkaan ole pomminvarma tapa.
Radio-ohjainta on tapana pitää tiiviin muovipussin sisällä,
johon on tehty pieni reikä antennia varten. Katoksellisessa ajajakorokkeessa
ongelma on luonnollisesti pienempi.
Kilpailun jälkeen sähköosat tarkastetaan silmämääräisesti,
eikä autoon missään tapauksessa enää laiteta
virtaa päälle, ennen kuin sähköosat ovat saaneet kunnolla
kuivua lämpimässä ja kuivassa paikassa. Heti kisan jälkeen
kaikkiin laakereihin on hyvä suihkuttaa kosteudelta suojaavaa öljyä
kotimatkan ajaksi. Ja heti kotiin saavuttua laakerit irrotetaan, puhdistetaan
ja öljytään.
|
|
Kilpailijoiden kannattaa vakavasti harkita osallistumistaan, mikäli
rata on märkä. Yleistäen voi sanoa, että yli puolet
märkiin eriin osallistuvista saavat kosteuden aiheuttamia häiriöitä
tai vaurioita autoonsa. Varsinkin kalliiden nopeudensäätimien
rikkoontuminen on ollut hyvin yleistä. Ellei kyseessä ole todella
tärkeä kilpailu ja siinä menestyminen, on aina viisaampaa
jättää ajamatta.
Toisaalta, tosimielellä kilpailevan on myös hankittava itselleen
kokemusta autonsa suojaamisesta ja ajo-olosuhteista märällä
radalla. Joskus saattaa nimittäin olla tilanne sellainen, että
”radalle on mentävä”, ja silloin on hyvä, jos
jo ennalta tietää, mitä sadekelissä ajaminen on.
Pienenä vinkkinä ensimmäistä kertaa märällä
radalla ajaville: rata on liukkaimmillaan silloin, kun se on vain vähän
kostea. Roiskemärällä radalla on erinomainen pito veden
sivuttaisvastuksen vuoksi, mutta toisaalta veden vastuksen vuoksi virrankulutus
akusta on kuivia olosuhteita suurempi.
|
|
Loppusanat
|
| Kuten alussa todettiin, rc-pienoisautoharrastuksen kaikkein paras osa
on kilpailutoiminta. Sen ymmärtää vasta, kun on itse ollut
mukana.
Tule kokeilemaan! Et pety.
|
|
Mikäli tämän oppaan luettuasi jäit kaipaamaan tietoja
jostakin aiheesta, kerro siitä, niin toiveesi pyritään
huomioimaan oppaan seuraavassa päivityksessä.
RC-autoiluterveisin ja tapaamisiin radoilla
Porvoossa 8.1.2004
Vesa Koskivuo
vesa.k@dnainternet.net
|
|
